tiistai 13. lokakuuta 2009

Mayflower

Olen ollut suuri eläinten ystävä jo lapsesta asti ja varsinkin kaikki suloiset karvaturrit, kesyt ja villit, ovat olleet loppumattoman kiinnostukseni kohteena. Jos lauantai-illan Avara Luonto jäi katsomatta ja äänittämättä, oli luvassa raivokohtaus. Biologian opinnoissani Helsingin Yliopistossa olenkin saanut palata tämän intohimon pariin ja tutustunut myös eläimiin, jotka eivät ennen ole herättäneet minussa kiinnostusta saati sympatiaa. Tutuiksi ovat tulleet niin sienieläimet, merisiilit, xenoturbillat kuin molukkiravutkin. Tämä bloggaus ei kuitenkaan kerro eläintieteestä. Minut tänä syksynä yllättänyt aine on kasvitiede.

En ole elämässäni tuntenut suurtakaan kiinnostusta kasveja kohtaan, joten kyseisen oppiaineen miellyttävyys tuli minulle yllätyksenä. Olemme tehneet retkiä niin Viikin metsiin kuin hiostovan kuumiin kasvihuoneisiinkin, mutta suureksi suosikiksini on noussut Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha. Se piilottele lähes huomaamattomana keitaana vilkkaan Unioninkadun varrella. Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan sisältyy niin rehevä ulkopuutarha, kasvihuone kuin kasvimuseokin.

Puutarha perustettiin Kaisaniemeen 1829 ja sen nykyisen kasvihuoneen pääsiipi, Gustaf Nyströmin suunnittelema Palmuhuone, valmistui 1889 ollen maailman ensimmäisiä moderneja kasvihuoneita, joissa laseja kannattelevat palkit eivät olleetkaan puuta vaan metallia. Myöhemmin kasvihuone on kasvanut ja nykyään sieltä löytää useamman palmuhuoneen, savannin, välimeren kuin lummehuoneenkin. Kasvikokoelmiin kuuluu muun muassa maailman laajin paavalinkukka eli saintpaulia kokoelma. En olisi ikinä arvannut, että tuo kovin suosittu kotien kukka, joka tosin ei ole koskaan omaa silmääni miellyttänyt, on erittäin uhanalainen alkuperäisillä kasvupaikoillaan Keniassa. Nähtävillä on myös harvinaisen Sheychellien palmu juuri itäneenä siemenestä, joka on kasvimaailman suurin. Ko palmun siemet saattavat painaa jopa 20 kiloa! Kaiken kaikkiaan upeasti koristeltu rakennus on todellinen paratiisi, jossa vierailemista voin suositella kaikille Helsingissä vieraileville!

Puutarhaan kuuluu myös 1903 valmistunut kasvimuseo jossa herbaarionäytteitä säilytetään mitä idyllisimmissä tiloissa: vanhat puukaapit on kuvioitu upeilla käsin kaiverretuilla ornamenteilla. Kasvimuseo ei valitettavasti ole avoinna yleisölle, joten tunnen itseni todella onnekkaaksi, että biologian opintojeni ansioista olen siellä saanut vierailla!

Hemulimaisia hetkiä muidenkin harmaaseen arkeen!
Lotta

2 kommenttia:

  1. Mä oon jo pitkään halunnut käydä siellä, mutten ole vielä ehtinyt! Ehkä ensi vkl? Meidän piti kesällä käydä myös Ruissalon kasvitieteellisessä, mutta Sampon pyörä piti niin helvetillistä ääntä etten mä suostunut polkemaan sinne asti sitä kuunnellen hehe..

    VastaaPoista
  2. Juu todellakin mennään jos vain tulette tänne! Mä voin pitää teille sitten esittelykierroksen, kun nyt jotain ehkä nyt osaan kertoakin!

    VastaaPoista